SPANIELIEN METSÄSTYSKOE

Huom!

Ennen kuin osallistut SPME-kokeeseen, LUE ALLAOLEVA TEKSTI

1. Koiraa palkittaessa palkintosijalla on myös vesityöstä oltava näyttö
    (joko erillisestä vesityöstä tai SPVE-kokeesta).

Lue myös nämä linkit:
SPME-kokeessa vesityö muuttuu
 Spanielien vesityöohje (.pdf -dokumentti)

Yleistä

Alla olevan tekstin tarkoitus ei ole pureutua yksityiskohtiin, vaan antaa vasta-alkajille jonkinlainen yleiskuva spanielien metsästyskokeesta sekä ohjata polun alkuun. Esim. koiran koulutukseen ei tässä yhteydessä ole tarkoitus puuttua, siitä on vuosien varrella julkaistu lukuisia ohjeita, viimeisin on Spanieli-lehdessä 3/1999 julkaistu Tuomo Kotasaaren kirjoittama "SPANIELIN KOULUTUS METSÄSTYKSEEN" artikkeli, jonka ohjeita noudattaen pääsee jo melko pitkälle. ( artikkeli löytyy myös näiltä sivuilta ) Lopusta löytyy muutama nimi joihin voi ottaa yhteyttä mieltä askarruttavissa spanielien metsästyskokeisiin liittyvissä asioissa.

Historiaa lyhyesti

Tietoisuus spanielien kyvyistä metsästäjän apuna voimistui Suomessa 1960-luvun alkupuolella. Samanaikai-sesti kasvoi myös halu arvioida koirien taipumuksia ja kykyjä rodunomaisessa kokeessa. Kokeen muotoa ja sääntöjä luomassa oli innokkaiden "spanielimetsästäjien" lisäksi kokeneita koetuomareita ajavien-, seisovi-en- ja haukkuvien (lintua) koirien puolelta. Ensimmäiset kokeet järjestettiin Vesilahdella vuonna 1965. Silloin käyttöönotetut uunituoreet säännöt ovat käytössä tänäkin päivänä lähes alkuperäisessä muodossa, muuta-mia muutoksia ja tarkennuksia on tehty vuosien varrella, tähän mennessä viimeiset muutokset tulivat voi-maan 1.4.1998 käyttöön otetuissa säännöissä.

Kokeen tarkoitus

Sääntöjen 1. pykälä määrittää kokeiden tarkoituksen. "Kokeiden tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää spanielien käyttökelpoisuutta metsästyskoirina, erityisesti vesilinnunmetsästyksessä ja ennen kaikkea kadoksiin jäävän saaliin vähentämiseksi". Rodunomaista koetta voinee myös nimittää eräänlaiseksi jalostustarkastuk-seksi. Kokeeseen osallistumalla voi myöskin tyydyttää kilpailuviettiään, erilaisilla otteluilla onkin jo pitkät perinteet. Myös Suomen mestaruudesta on kilpailtu 90-luvun alkupuolelta lähtien, aluksi epävirallisesti mutta vuonna 1998 järjestettiin ensimmäiset viralliset Spanielien metsästyskokeen SM-kokeet Kauhajoella.

Koelajit

Kokeet ovat luonteeltaan joko yleisiä, yhdistyksen jäsenten välisiä tai otteluita, otteluihin osallistumisesta määrätään erikseen SKL-FKK:n vahvistamilla ohjeilla. Kokeen pääriistan mukaan kokeita kutsutaan joko vesi- (SPVE) tai maalintukokeiksi (SPME). Maalintukokeissa pääriistana on useimmiten fasaani, vuosittain järjestetään myös muutama koe jossa pääriistana ovat metsäkanalinnut (metso, teeri ja pyy) tai riekko. Jois-sakin kokeissa saattaa rusakko muodostaa suuren osan saaliista, todettakoon kuitenkin että oletusriistana ovat aina linnut. Nykyään järjestettävistä kokeista valtaosa on maalintukokeita.

Kilpailuluokat

Kilpailuluokkia on kolme; nuorten luokka (NUO), johon saavat osallistua koirat, jotka eivät koepäivään men-nessä ole täyttäneet kahta vuotta, avoin luokka (AVO), jossa koirat kilpailevat ilman ikärajoitusta sekä voitta-jaluokka (VOI), jossa koirat kilpailevat ilman ikärajoitusta saatuaan avoimessa luokassa 1. palkinnon.

Osallistumisoikeus

Kokeisiin saavat osallistua kaikki SKL-FKK:n rekisteröinti- ja rokotusmääräykset täyttävät Suomen Spanielilii-ton alaiset rodut, sekä ne rodut joille on erikseen myönnetty osallistumisoikeus. Osallistumisessa on myös tiettyjä rajoituksia, esim. kokeen ylituomarin tai hänen perheenjäsenensä koira ei saa osallistua ko. kokeeseen, eikä kokeessa palkintotuomarina toimivan koira saa kilpailla samassa luokassa jota hän on arvostelemassa. Kokeen järjestäjällä on myös oikeus rajoittaa kokeeseen osallistuvien koirien lukumäärää kulloinkin voimassa olevien SKL-FKK:n ohjeiden mukaisesti milloin olosuhteet sitä vaativat ja siitä on koeilmoituksessa mainittu.

Kokeen kulku

Koiran arvostelu tapahtuu ryhmässä johon kuuluu koiran lisäksi vähintään koiran ohjaaja sekä tuomari. Lisäksi mukana voi olla tarkka-ampuja, mahdolliset koearvostelijat (1-2) sekä ohjaajan suostumuksella koetta seuraavat. Kokeen ylituomarilla on aina mukanaolo-oikeus. Vaikka edellä olevasta saattaisi tulla käsitys että ryhmän koko on 5-8 henkilöä on se yleensä 2-3, eli ohjaaja, tuomari sekä mahdollinen opas joka usein toimii myös tarkka-ampujana. Sääntöjen mukaan koiralle on annettava vähintään yksi tunti koeaikaa. Koe-erä aloitetaan palkintotuomarin määräämästä paikasta ja määräämänä aikana, tuomari määrää myös yleisen kulkusuunnan. Aloituspaikan ja kulkusuunnan valinnassa pyritään aina siihen, että se johtaa tulokselliseen metsästykseen, eli pyritään ns. täydelliseen lintutyöskentelyyn johon kuuluu koiran suorittama linnun ylösajo, linnun pudotus joka on ensisijaisesti ohjaajan tehtävä, koiran suorittama saaliin löytäminen, sekä nouto ja luovutus ohjaajalle. Lintutyöskentelyyn pääsyn tärkein edellytys on koiran suorittama tehokas haku, lyhyesti ja hieman karrikoiden voi todeta; ellei ole hakua ei ole myöskään ylösajoa eikä niin ollen mitään muutakaan. Haun suoritusta voi yksinkertaistettuna kuvata seuraavasti: Ohjaaja etenee vastatuuleen ja koira suorittaa hakua etupainotteisesti joko täsmällistä sik-sak- tai vapaamuotoista kuviota noudattaen, haun sopiva leveys on olosuhteista riippuen 15-25 m ohjaajan kummallekin sivulle jolloin haettavan kaistan leveys on 30-50 m. Ohjaajan tulee haun aikana huolehtia siitä, että koira saa riittävästi aikaa haun suorittamiseen. Melko yleistä kokemattomille ohjaajille on liian kova etenemisvauhti, jolloin hakuun jää aukkoja ja tästä on usein seurauksena ryhmän karkoitettavaksi tai kokonaan löytymättä jäävä riista. Ohjaajalla on oikeus ohjata koiraa käskyin ja merkein sekä kieltää sitä virheistä. Palkintotuomarin on selvästi ilmoitettava ohjaajalle erän päättymisestä, jolloin koiran kytkeminen on sallittu.

Arvostelu

Koiran arvostelun suorittaa yksi palkintotuomari ja koirat kilpailevat yksitellen. Kaikissa luokissa käytetään laatuarvostelua.

Arvostelukohteet, tuomaripisteet, käytettävä kerroin sekä niistä muodostuvat kokonaispisteet:
Haku 0-5 x 5=25
Ylösajokyky 0-5 x 3=15
Saaliin tai haavoittuneen riistan löytökyky 0-5 x 5=25
Saaliin nouto ja luovutus 0-5 x 5=25
Vesityöskentely 0-5 x 4=20
Tottelevaisuus ja yhteistoiminta 0-5 x 4=20
Kokonaisvaikutus 0-5 x 3=15

Maksimipisteet 145

Kokeen ylituomari hyväksyy palkintotuomareita kuultuaan koeselostukset ja annetut pisteet sekä määrää annettavan pistemäärän ja palkintosijan. Palkintosijoihin vaadittavat minimipistemäärät:
Nuorten luokka; 1p. 90, 2p. 75 ja 3p. 60 pistettä. Avoin- ja voittajaluokka; 1p. 100, 2p. 85 ja 3p. 70 pistettä.

Koiranohjaajan lyhyt toimintaohje

* Ohjaajalla oltava riittävän hyvä fyysinen kunto
* Ilmoittautuminen on tehtävä kirjallisesti
* Oltava paikalla ylituomarin puhuttelussa
* Koiran rekisteritodistus oltava mukana
* Mikäli ohjaaja pudottaa riistaa on metsästyskortti ja aseen hallussapitolupa oltava mukana
* Omistussuhteista riippumatta on ohjaaja koiran virallinen edustaja kokeen aikana
* Ellei muuta sovita huolehtii ohjaaja tuomarin kuljettamisesta maastoon
* Noudatettava ylituomarin puhuttelussa annettuja ohjeita sekä koe-erien aikana palkintotuomarin antamia ohjeita
* Koiran saa kytkeä ilman tuomarin lupaa ainoastaan ilmeisen vaaran uhatessa, muussa tapauksessa se katsotaan kokeen keskeyttämiseksi
* Aseen käsittelyssä noudatettava suurta varovaisuutta
* Koiraa saa ohjata ja sitä saa kieltää tekemästä virheitä
* Koiraa ei saa kurittaa