SPANIELI METSÄSTYSKOIRANA

Alunperin spanieleita käytettiin ajamaan riista verkkoon tai haukoille. Nykyään spanieli KOULUTETTUNA on ylösajava ja noutava lintukoira. Sitä voidaan käyttää myös riistan jäljestämiseen. Sopivana riistana voidaan pitää vesilintuja, kanalintuja ja fasaania.

Myös jänikset ja Pohjois-Suomessa riekko käyvät riistaksi.

Spanielin tehtäviin metsästäjän apuna kuuluu riistan haku haulikonkantaman sisällä, ylösajo (joka johtaa riistan pudotukseen) sekä saaliin nouto ja luovutus.

Haussa koira liikkuu ohjaajan edessä tehden sik sak hakukuviota. Toisin sanoen se menee ohjaajan sivulle noin 20-25 metriä, kääntyy ympäri, etenee samoin toiselle sivulle, kääntyy ympäri jne. Hakukuvio on hieman erilainen eri roduilla ja yksilöidenkin välillä on eroja. Lyhyesti sanoen haun tulee olla tarkoituksenmukaista eli sillä tavalla kuljetun maaston kattavaa, että kaikki kuljetulla alueella oleva riista tulee ajetuksi ylös/liikkeelle. Täytyy muistaa, että mitä tiheämmässä maastossa haku tapahtuu, sitä lähempänä koiran on pysyteltävä ohjaajaa, jotta ylösajon tapahtuessa riista pystytään ampumaan.

Kun maastosta löytyy riistaa, koira ajaa sen nopealla syöksyllä liikkeelle. Ylösajon tapahduttua koiran tulee pysähtyä (istua tai mennä maahan). Vedessä työskennellessään koira esim. ui ympyrää paikallaan. Kokeessa voittajaluokassa pysähtyminen ylösajon/laukauksen jälkeen on edellytys ensimmäiseen palkinnon saamiseen. Tavallisessa metsästystilanteessa tämä suojelee koiraa tapaturmilta.

Kun riista on pudotettu, koira lähtee käskystä noutamaan ja tuo saaliin ohjaajalle. Luovutus tapahtuu ohjaajan edessä istuen käteen.

Metsästystilanteessa spanieli ei saa "antaa ääntä".

Olli Tikan Spanieliliiton vuonna 1988 järjestämillä kasvattajapäivillä pitämän luennon mukaan spanielin hyvät ominaisuudet käyttöä ajatellen ovat:

- hyvä nenä
- riittävä näkö ja kuulo
- riittävä hetkellinen nopeus
- hyvä uimataito ja -halukkuus
- helpohko omaksumaan opetuksen
- tottelevaisuus pysyvää
- yhteydenpitohalukas ohjaajaan
- halukkuutta hakuun
- halukkuutta noutoon

Negatiivisia ominaisuuksia ovat:
- pehmeä, ei salli' "kovia'" otteita
- omatoimisuus ei ole kovin vahvaa
- riistaverisyys ei ole itsestään selvää
- löytyy arkuutta
- löytyy haukkulöysyyttä
- matalajalkaisten paino/teho vähäistä
- pitkä tai hieno karvapeite hankaluutena
- piirteitä omimiseen

Edellä luetellut ominaisuudet eivät toki ole olemassa jokaisella yksilöllä vaan eri rodut ovat erilaisia samoin jokainen koira on persoonallinen.

Spanielilla metsästyksen nautittavuus on kiinni koiran tottelevaisuudesta! Vaikka tähtäimessä ei olisikaan koiran vieminen kokeeseen, tiettyjen perusasioiden opettaminen sille on välttämätöntä. Sanomattakin on selvää, että koiran on tultava luokse kutsuttaessa. Sen on istuttava tai mentävä maahan käskystä. Se ei saa edetä haulikonkantaman ulkopuolelle. Sen on noudettava.

Käytännössä koiralle opetetaan istuminen tai maahan meno usealla eri käskyllä. Se opetetaan istumaan käskyllä ISTU, käsimerkillä (käyttö edellyttää, että koira pitää jatkuvan kontaktin ohjaajaan) ja pillin vihellyksellä. Hyvin koulutettu koira istuu myös, kun jotain lentää (ylösajo on siis tapahtunut) tai kun ammutaan. Jos koiraa ei saada pysähtymään ylösajosta, voi riistan ampuminen olla mahdotonta sen vuoksi, että koira on liian lähellä ammuttavaa riistaa.

Jos koira ei pysy haulikonkantaman päässä ohjaajasta (varsin tavallista), on koirasta enemmän haittaa kuin hyötyä ja metsästys on kokonaan piloilla. Ylösajot tapahtuvat liian kaukana ja koira karkottaa riistan saavuttamattomiin.

Noutaminen lienee suurimmalle osalle metsästäjistä se kaikkein tärkein koiran suorittama tehtävä. Erityisen tärkeää se on silloin, jos riista jää haavakoksi. Noutaminen onkin suurimmalle osalle spanieleista varsin mieluista puuhaa. Kuitenkin spanielin on usein vaikea vilkkaan luonteensa takia toimia pelkästään noutavana koirana.

Koiran metsästysominaisuudet mitataan metsästyskokeessa. Ensimmäiset kokeet järjesti Hämeen Spanielikerho Vesilahdella vuonna 1965. Kokeita on SPME= spanielien metsästyskoe ja SPVE= spanielien vesilintukoe. Kokeita järjestetään vuosittain noin 25 kpl eri puolilla Suomea. SM-koe pidetään syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Kokeeseen voi osallistua ohjaajana nykyisin myös henkilö, jolla ei ole metsästyskorttia (ei saa kantaa asetta). Tällöin voidaan mukaan ottaa erikseen ampuja. Kokeeseen osallistuvalta koiralta ei enää vaadita näyttelytulosta, kuitenkaan koira ei voi tulla käyttövalioksi, jos sillä ei ole näyttelystä vähintään laatuarvostelun toista palkintoa.

Vuosittain yksi tai useampi spanieliyhdistys järjestää metsästyskoulutusta jossain päin Suomea. Kouluttajina näissä tilaisuuksissa on henkilöitä, jotka ovat itse onnistuneet kouluttamaan hyviä metsästyskoiria. Kannattaa osallistua, vaikka ei kokeisiin asti olisikaan pyrkimystä!

Marja-Liisa Tuominen